Kategoria Matkapäiväkirja

19.-20. matkapäivä: Tie päättyy Zürichiin

Lopunajat käsillä

Arimo Kerkelä

Turku, Tukholma, Kööpenhamina, Hampuri, Berliini, München, Budapest, Bukarest, uudestaan Budapest… Lopulta jäljellä oli enää yksi kaupunki, kaksi päivää ja lähes kaksisataa kerättävää unelmaa.

Tällä kertaa juna on oikea. Toista harharetkeä Romaniaan ei siis tule, vaan yöjunamme puksuttaa oikeaa tietä Sveitsin pääkaupunkiin Zürichiin. Matka menee Wieniin asti valvoessa ja jutellessa. Ennen Itävallan pääkaupunkia kuulemme, että kaupungissa junaan liitettäisiin pari lisävaunua. Taktisella ennakoinnilla nappaamme loistopaikat lisävaunun loossista ja pelastamme samalla yöunemme.

Olemme perillä Zürichin päärautatieasemalle varhain perjantaiaamuna. Kahden junayön jälkeen olo ei ole erityisen suihkunraikas, mutta mieli on virkeä ja tunnelma odottava...

Lue ja kommentoi

18. matkapäivä: Paluu Budapestiin

Dejá Vu All Over Again

Arimo Kerkelä

Harharetki Bukarestiin tarjosi virkistävää vaihtelua, mutta Itä-Euroopan perukoilta palattiin tuttua reittiä. Lisäpäivä Budapestissa tuli kuitenkin tarpeeseen.

Palaaminen Romaniasta Unkariin tarkoitti yli 15 tunnin junamatkaa. Aika yöjunassa meni onneksi joutuisasti. Hyödynsimme Romanian halpaa hintatasoa ostamalla massoittain matkaeväitä ennen lähtöä. Heikosti englantia ymmärtävällä pitsayrittäjällä riitti sisäistettävää, kun tilasin meille ”yhden viipaleen kaikkia pitsoja paitsi salamipitsaa sekä yhden suklaakroissantin”.

Junamatka kului yllättävän rattoisasti jutellessa, työskennellessä ja nukkuessa. Muistelimme matkamme aiempia vaiheita ja ihmettelimme päivien vierimistä. Puhuimme myös tulevaisuudesta...

Lue ja kommentoi

15.-17. matkapäivä: Maassa Draculain

Bukuresti

Olli Lukkari

15.-17. matkapäivänä majailimme vahingossa Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Päiviin mahtui monia keskusteluita uusien ihmisten kanssa.

Juna-aikatauluja näyttäneellä verkkosivulla oli erehdys. Budapest-Zagreb-junan piti lähteä kello 19.10. Hyppäämme ainoaan tähän aikaan lähtevään junaan, mutta matkalla meille selviää, että olemmekin matkalla Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin. Meitä odottaa 17 tunnin matka kohti tuntematonta.

Bukarest – Maailmanmatkaajien kaupunki

Odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea Bukarestilla on tarjottavanaan. Olen aikaisemmin jutellut erään nelikymppisen maailmanmatkaajan kanssa, joka oli pyörittänyt omaa yritystään ja matkustanut ympäri maailmaa eläen kodittomana reppureissaajana seitsemän vuoden ajan...

Lue ja kommentoi

11.-14. matkapäivä: Hostellielämää Budapestissa

Olli Lukkari

Muutama päivä Budapestissä antoi matkaajille pitkään kaivatun tilaisuuden akkujen lataamisen ja lepäämiseen. Bilehostellissa yöpyminen piti huolen ettei lepoa kuitenkaan tullut liiaksi.

Budapestin burritot

Päädyimme reilin neljänteen yöpymiskaupunkiimme Budapestiin facebook-seuraajiemme äänestäminä. Seuraajien vinkkien avulla ja sattuman yhteispelinä löysimme myös oivan hostellin, jossa vietetyt kolme yötä rytmittivät jo yli viikon kestänyttä reiliä loistavasti. Kävimme myös syömässä kasvisburritot seuraajamme suosittelemassa ravintolassa. Kiitos vinkistä!

Budapestin vierailu alkoi rauhallisesti. Vietimme Arimon kanssa pari päivää ihan vain levätessä ja matkablogia kirjoittaessa. Yhtenä päivänä jätimme unelmien keräämisen jopa kokonaan väliin...

Lue ja kommentoi

9.-10. matkapäivä: Münchenin auringon alla

Oikeasti tämä kuva on Berliinistä, mutta älkää kertoko kenellekään

Arimo Kerkelä

Berliinistä suuntasimme helteiseen Müncheniin. Kauniita puistoja, hyvää seuraa ja paljon kerättyjä unelmia – parin päivän visiitti jätti todella hyvän fiiliksen.

Varsinaisten yöjunien paikat ovat Saksassa kalliita, vaikka käyttäisikin InterRail-lippua. Siksi lähdimme Berliinistä aamuyön ICE-junalla, johon ei tarvinnut paikkavarausta. Menomatka sujui rauhallisesti ja ilman vastoinkäymisiä, vaikka juna hieman myöhästelikin.

Lue ja kommentoi

6.-8. matkapäivä: Ilta Berliinissä

Olli Lukkari

Berliinissä ollessamme Arimo päätyi istumaan iltaa vanhaa lukioaikaisen opettajansa kanssa ja minä päädyin tapaksille parin tanssijan kanssa. Mitä muuta reissulla tapahtui? Olli kertoo.

Reilimme 6.-8. päivän vietimme Berliinissä. Siinä missä München mielletään Saksan varakkaaksi ja hyvän julkisivun omaavaksi yläluokan edustuslapseksi, on Berliini kuin Münchenin köyhä ja villi kapinoiva alakulttuuripiireissä liikkuva sisarpuoli, jolle sattuu ja tapahtuu. Berliini on ”köyhä mutta seksikäs”, kuten Berliinin pormestari Klaus Wowereit vuonna 2004 kaupunkia kuvasi. Nimitys jäi elämään.

Nyt on vuor...

Lue ja kommentoi

4.-5. matkapäivä: Hiljaiseloa Kööpenhaminassa ja Hampurissa

Arimo Kerkelä

Aurinkoisen alun jälkeen saapui pari sateisempaa päivää. Matkan laahatessa myös minun ja Ollin eroavaisuudet nousivat entistä vahvemmin esiin.

Olimme olleet Kööpenhaminassa jo kaksi päivää ja kaksi yötä. Kolmantena päivänä oli selvää, että oli aika vaihtaa maisemaa. Päätimme ahkeroida vielä päivän kaupungissa ja jatkaa yöllä Hampuriin.

Sade ei hylkää

Tarkoituksemme on käydä Kööpenhaminan yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa keräämässä unelmia, mutta sadekeli peruu reissun. Jäämme jo tutuksi käyneelle Kööpenhaminan pääkirjastolle jatkamaan töitä tietokoneella ja keräämään kortteja.

Lue ja kommentoi

2.-3. matkapäivä: Kohtaamisia Kööpenhaminassa

Ollin kohtaamisia Köpiksessä

Olli Lukkari

Reissun toisen ja kolmannen päivän ajaksi majoituimme Kööpenhaminaan paikalliseen hostelliin. Yli sadan unelman kerääminen johti meidät monenlaisiin kohtaamisiin ja keskusteluihin.

Valitsemisen sietämätön keveys

Ensimmäisestä päivästä kertovassa blogitekstissään Arimo muistuttaa miten hänen mielestään tuntemattomien ihmisten kanssa keskustelu on yleensä matkustamisen parhaista anteja. Huomasin itsekin tämän viettäessämme kaksi päivää Kööpenhaminassa. Se, että on pakko kerätä keskimäärin 50 unelmaa joka ikinen päivä pakottaa kohtaamaan ihmisiä. Ottaen huomioon, että jokainen ihminen ei halua osallistua projektiin, arvioisin, että juttelemme Arimon kanssa varmasti yli sadalle ihmiselle päivässä...

Lue ja kommentoi

Matkapäivä 1: Unelmien ulapalla

Arimo matkalla Tukholmaan

Arimo Kerkelä

Pitkään odotettu seikkailumme starttasi 10. kesäkuuta laivamatkalla Turusta Tukholmaan. Tavoitteenamme on kerätä 20 päivässä 1000 unelmaa postikorteille. Ahkera keruu olikin tarkoitus aloittaa jo ensimmäisenä päivänä.

Olimme odottaneet ja valmistelleet matkaa kuukausikaupalla, mutta aamuherätystä ei tarvinnut vartoa yhtä pitkään. Herätyskello pärähti soimaan armottoman täsmällisesti seitsemää minuuttia yli kuusi aamulla. Aamutoimien jälkeen rupesin vauhdilla pakkaamaan rinkkaani kun Olli keitti aamupuuroa ja kokosi evässämpylöitämme.

Yövyimme Ollin siskon tyhjässä asunnossa Turun ylioppilaskylässä. Etukäteen pelkäsin, että jättäisimme kämppään vahingossa jotain oleellista...

Lue ja kommentoi