Olli Lukkari
Muutama päivä Budapestissä antoi matkaajille pitkään kaivatun tilaisuuden akkujen lataamisen ja lepäämiseen. Bilehostellissa yöpyminen piti huolen ettei lepoa kuitenkaan tullut liiaksi.
Budapestin burritot
Päädyimme reilin neljänteen yöpymiskaupunkiimme Budapestiin facebook-seuraajiemme äänestäminä. Seuraajien vinkkien avulla ja sattuman yhteispelinä löysimme myös oivan hostellin, jossa vietetyt kolme yötä rytmittivät jo yli viikon kestänyttä reiliä loistavasti. Kävimme myös syömässä kasvisburritot seuraajamme suosittelemassa ravintolassa. Kiitos vinkistä!
Budapestin vierailu alkoi rauhallisesti. Vietimme Arimon kanssa pari päivää ihan vain levätessä ja matkablogia kirjoittaessa. Yhtenä päivänä jätimme unelmien keräämisen jopa kokonaan väliin. Pysyimme silti 50 unelmaa joka päivä -tahdissamme voitokkaiden Münchenin keräyspäivien ansiosta. Hostelli jossa yövyimme osoittautui yhdeksi Budapestin monista niin kutsutuista party hostelleista. Party hostellien ideana on, että hostellin puolesta luvassa on juhlimista joka ilta. Loistava paikka unelmien keräämiselle siis!
Yläfemmat – Alaskasta maailmalle
Hi 5 -hostellin omistaja, noin 30-40-vuotias partaveikko, kertoi olevansa kotoisin Alaskasta. Siellä hän eli elämää hyväpalkkaisen työn ja varman toimeentulon parissa. Työ ei kuitenkaan tuntunut intohimolta ja veri veti Eurooppaan. Töidensä ohella mies reissasi ja asui eripuolilla Eurooppaa yöpyen monenlaisissa hostelleissa. Eräänä päivänä Budapestissa ollessaan hän kuuli, että yhtä paikallista hostellia oltiin myymässä pois.
”Tässä on elämäni tilaisuus”, kertoi amerikkalaismies ajatelleensa. Mutta oliko hän sittenkään valmis luopumaan töistään, toimeentulostaan, kaikesta siitä tuesta ja turvasta, jota hän oli itselleen vuosien mittaan rakentanut? Kokenuut matkaaja kertoi epäröineensä pitkään. Keskustelu isän kanssa antoi perspektiiviä. ”Poikani, kun olet minun iässäni, 72 vuotta, ja katsot elämää taaksepäin, huomaat, että elämä on mennyt ohi yhdessä hetkessä. Usko pois, tässä iässä et halua ajatella mitä jos?” oli isä sanonut. Tässä oli kaikki kannustus mitä hän oli tarvinnut.
Mies palasi Budapestiin ja katsoi hostellia myymässä olleiden miesten kanssa läpi hostellin kirjanpitoa. Paikka osoittautui todella kannattamattomaksi joten mies päätti viisaasti olla ostamatta hostellia. Tästä alkoi etsintä, joka huipentui vuoden päästä miehen vihdoin löytäessä paikan omalle hostellilleen. Näin sai alkunsa Hi 5 -hostelli, jossa on koettu ikimuistoisia hetkiä jo yhdentoista kuukauden ajan.
Hostelli toimii paitsi tilapäisenä majoituksena asiakkaille myös pysyvänä asuintilana henkilökunnalle ja sen omistajalle. Henkilökunta koostuu nuorista maailmanmatkaajista eri puolilta maailmaa. Tällä työpaikalla ei turhaan tärkeillä – suomalaiseen hostellikulttuuriin olisi vaikeaa kuvitella henkilökuntaa, joka työajalla alkaa vesisotaa asiakkaiden kanssa! Persoonallisena yksityiskohtana Hi 5:ssa on myös oma hostellikoiransa, jonka mukaan omistaja on nimennyt langattoman verkon salasanan.
Kädettömiä kohtaloita
Budapestistä jäi mieleen muitakin tarinoita. Vietin yhden illan jutellen singaporelaisen lääketieteen opiskelijan kanssa. Juttelimme miehen autistisesta kaverista, joka halusi tehdä elämässään vain yhtä asiaa: lukea ja kirjoittaa filosofiaa, perehtyen etenkin länsimaisen filosofin Heideggerin ajatuksiin. Juuri näin hän elämässä viettikin, käyttäen lukemiseen ja kirjoittamiseen lähes kaiken valveillaoloaikansa. Melkoista unelmien mukaista elämää! Arimo päätyi unelmienkeräysreissullaan hengaamaan tuntikausiksi saksalais-bulgarialaisen Katharinan seuraan. Tämä innostui unelmista niin paljon, että lähti keräämään niitä Arimon kanssa! Tyttö kertoi tekevänsä työkseen nettimarkkinointia ja tapaavansa asiakkaita ympäri maailmaa.
Unelmien keräämisen kautta päädyin myös viettämään iltaa paikallisten budapestiläisten kanssa. Seurueeseeni kuului muun muassa pari-kolmikymppinen mies, joka oli sairauden myötä menettänyt molemmat kätensä. Miehen toinen käsi loppui ranteeseen ja toisen käden kyynärpäästä alkoi proteesi. Tämä entinen rumpalisti kertoi ettei enää pystynyt soittamaan musiikkia lainkaan, mutta hän ei kuulostanut katkeralta. Päinvastoin, mies kertoi silti suuresti nauttivansa elämästään. Inspiroivaa!
Kokemattomia kokemuksia
Neljän päivän kaupungissa oleskelun jälkeen Budapest jätti paljon salaisuuksia jälkeensä. Emme vierailleet kuuluisassa Kauhujen talossa, entisessä Neuvostoliiton päämajassa, jossa kuulusteltiin ja kidutettiin entisiä poliittisia vankeja. Emme ottaneet yhteyttä paikalliseen unelmiensa toteuttajaan (kiitos facebook-seuraajallamme vinkistä), 26-vuotiaaseen yrittäjämieheen, joka piti taatusti ikimuistoisia turistikierroksia vanhasta Ladastaan käsin.
Emme käyneet haastattelemassa kahta unelmansa toteuttanutta opiskelijaa, jotka olivat perustaneet yrityksen, joka tarjosi uudenlaisia opastuskierroksia turisteille ja paikallisille. Jotain tuli kuitenkin koettua – itse kävin tutustumassa Budapestin maailmankuuluihin kylpylöihin ja Arimokin kiersi oman osuutensa nähtävyyksistä. Paljon tuli siis nähtyä, paljon jäi vielä näkemättä. Mutta näin matka jatkuu monta kokemusta rikkaampana. Kiitos Budapest, kiitos Hi 5!
Viimeisimmät kommentit