Arimo Kerkelä
Berliinistä suuntasimme helteiseen Müncheniin. Kauniita puistoja, hyvää seuraa ja paljon kerättyjä unelmia – parin päivän visiitti jätti todella hyvän fiiliksen.
Varsinaisten yöjunien paikat ovat Saksassa kalliita, vaikka käyttäisikin InterRail-lippua. Siksi lähdimme Berliinistä aamuyön ICE-junalla, johon ei tarvinnut paikkavarausta. Menomatka sujui rauhallisesti ja ilman vastoinkäymisiä, vaikka juna hieman myöhästelikin.
Münchenissä odotti suuri valinnanvapaus. Majoittajamme, vanha inttikaverini Henri vapautuisi vasta iltakahdeksalta, kun junamme oli saapunut perille ennen puoltapäivää. Meillä oli koko päivä aikaa tehdä mitä halusimme. Siispä jätimme rinkat rautatieaseman lokeroon ja lähdimme keräämään unelmia.
Helle heiluttaa tahtipuikkoja
Keski-Eurooppaa piiskaava helleaalto oli rantautunut myös Müncheniin. Lämpömittarin lukemat kipusivat yli kolmeenkymmeneen. Ihmiset piehtaroivat suihkulähteissä. Television kuvausryhmiä kiersi tallentamassa auringon hullaannuttamaa kaupunkia. München oli herännyt eloon.
Kierrettyämme aikamme keskustaa siirryimme keräämään unelmia Hofgarteniin ja sen ympärille. Kaunis puutarha oli tehnyt minuun suuren vaikutuksen jo viime kesän reililläni. Viheralueelta irtosikin monia hienoja unelmia ja unohtumattomia kohtaamisia. Keskustelu eläköityneen saksalaislaulajan kanssa löytyy omasta kirjoituksestaan.
Keräilyrumban päätteeksi oli aika tavata Henriä ja paria muuta suomalaista, jotka olivat tulleet kaupunkiin musiikki- ja taidealan korkeakoulun pääsykokeisiin. Kalle haki opiskelemaan pianonsoittoa, Pauli kapellimestariksi. Vaikka vain muutamat joukossa tunsivat toisensa ennestään, se ei jutustelua haitannut. Rupateltavaa riitti koko illaksi. Oli upeaa nauttia maukkaasta pastasta ja kuunnella tarinoita itselle täysin vieraasta orkesterien ja klassisen musiikin maailmasta.
Enemmän sooloo ku duoo
Toinen München-päivä eteni pitkälti minun ja Ollin kulkiessamme omilla teillämme. Olli lähti heti aamusta keräämään unelmia, kun itse asetuin teknillisen yliopiston kirjastolle naputtelemaan tekstejä nettisivuille ja Cityn blogiin. Minulle itsenäinen työskentelytapa on sopinut mainiosti. Yhden läppärin takia joudumme joka tapauksessa rytmittämään työskentelyämme niin, että kummallakin on riittävästi aikaa puuhastella ainoalla tietokoneellamme.
Päivän päätteeksi teimme Facebookiin toisen kyselyn, jolla seurajaat pääsivät valitsemaan seuraavan matkakohteemme. Päätimme suunnata siihen kaupunkiin, joka saa ensimmäisenä kaksi ääntä. Viidestä vaihtoehdosta (Budapest, Milano, Wien, Zagreb, Zürich) voittajaksi valikoitui täpärästi Budapest. Unkariin kulki sopiva yöjuna vielä ennen keskiyötä. Majoittajamme Henri selvitti vielä Deutsche Bahnin puhelinpalvelusta, että junaan voi hypätä ilman paikkavarausta.
Münchenin kahden päivän saldoksi tuli 141 unelmaa. Pakkasimme ripeästi ja lähdimme kohti rautatieasemaa.
Viimeisimmät kommentit